Kevään aikana Empowerin voimajohtotyömailla Seinäjoella ja Ikaalisissa tehtiin ergoanalyysejä työasentojen kuormittavuuden sekä työergonomian selvittämiseksi. Lisäksi mittauksissa verrattiin erilaisen kokemuksen omaavien henkilöiden kiipeämistekniikoiden eroja ja pyrittiin tunnistamaan parhaita käytäntöjä työtapojen kehittämiseksi.
– Valitsimme mittauksiin analysoitavaksi jo etukäteen fyysisesti raskaiksi työsuorituksiksi tiedetyt voimajohtotyöt kuten ukkosulokkeiden vahvistamisen työ sekä sitomisen ja välisiteiden asennustyö, sillä nämä työt sisältävät staattisia työasentoja sekä ylävartalon voimaliikkeitä. Ergoanalyysiin lähdimme, sillä haluamme varmistaa henkilöstömme työkunnon ja tehdä toimenpiteitä, joilla henkilöstömme jaksaa fyysisesti raskaassa työssä paremmin, kertoo toimialajohtaja Antti Keskinen.
Mittaukset on tehty suomalaisen terveysteknologia start-up Myontecin kehittämillä älyvaatteilla, joissa sensorit mittaavat eri lihasryhmien aktiivisuutta ja lähettävät datan analysiohjelmistoon, joka taas vertaa työsurituksessa tapahtuvaa rasitusta alkumittauksessa selvitettyyn maksimivoimaan. Myontec on tehnyt ergoanalyysejä noin vuoden ajan ja noin 40:ssä yrityksessä, joten työn kuormittavuuden tuloksia voidaan vertailla sekä yleisiin standardeihin, että aikaisempiin tuloksiin.
– Ergoanalyysi yhdistää elektromyografia (EMG) –tiedon, sykkeen ja videon, jolloin tiedetään missä työvaiheessa on mikäkin syke, liike ja lihasaktiivisuus. Teknologia on ainutlaatuinen, sillä maailmalla ei ole vastaavia palveluntarjoajia, jotka voivat mitata samat asiat vaatteilla ja yhdistää tiedon analyysiksi, kertoo Riitta Simonen Myonteciltä.
Empowerin voimajohtoasentajat aloittivat mittausaamun testeillä, joissa selvitettiin kunkin lihasryhmän maksimivoima. Päivän aikana kerättyjä mittaustuloksia verrattiin maksimituloksiin, jolloin saatiin selville kuinka monta prosenttia omasta maksimikunnosta sekä kestävyyskunnosta kuormittuu päivän aikana eri työvaiheissa. Mittausten tavoitteena oli saada tietoa voimajohtopylväisiin kiipeämistekniikan vaikutuksesta sekä ylhäällä toteutettavan työn työasentojen valintojen rasittavuudesta.
– Tulosten valossa uskallan sanoa, että kaikki toimenpiteet, joilla voidaan vaikutta työn kuormittavuuteen on tervetullutta. Voimajohtoasentajan työt sisältävät lukuisia työvaiheita, jotka kuormittavat erityisesti kyynärvarren lihaksia. Itse kiipeäminen monen kymmenen metrin korkeuteen vaikutti lopulta olevan kevyttä muuhun työhön nähden ja kuormitus kohdistuu erityisesti ylävartalolihaksiin niin maksimivoiman käytössä kuin staattisessa lihastyössä, purkaa Simonen tuloksia.
Tutkimuksessa selvisi, että työvaiheet, joiden kuormitukseen pitäisi voida vaikuttaa ovat ukkosenjohdattimen vahvistus, sidonnassa alamiehen työ ja lisäksi välisidonta. Tulosten avulla haettiin myös vinkkejä siitä, millä tavalla työtapoja voi kehittää esimerkiksi työasentoja vaihtamalla tai työvaiheita rytmittämällä.
– Pienilläkin muutoksilla päivittäisessä työssä voimme tukea henkilöstömme työkyvyn säilymistä, kertoo HR Business partner Laura Ahlblad. Jo nyt käytössä oleva työnkierto alamiehen ja ylämiehen välillä kuormituksen tasaamiseksi on perusteltua, koska kuormitus kohdistuu tällöin eri tavalla, mutta tuloksista nähdään että molemmat työt ovat kuormittavia ja vaativat palautusta.
Tulosten valossa myös maastossa kävely on raskasta, sillä asentajilla on päällään työvaljaat ja kaikki tarvikkeet tulee kantaa mukana. Tulosten mukaan kävely kuormittaa 48% hengitys- ja verenkiertoelimistöä maksimista, ja kun syke nousee 50% tasolle tulisi työssä olla mahdollisuus pitää taukoja. Edes päivän päätteeksi tehtävä tavaroiden pakkaus, kuten köyden kieputus rullalle, on kuormittavaa eikä päästä sykkeitä laskemaan alas.
–Vertaamalla voimajohtoasentajan työn kuormittavuutta muihin tutkimiimme ammattiryhmiin voin kertoa, että fyysisesti yhtä kovaa kuntoa edellytetään palomiehiltä. Kun voimajohtoasentajan työtä tehdään päivittäin, konkretisoituu työn kuormittavuus palomiehillä kuitenkin vain ajoittain hälytystilanteissa, Simonen päättää.
Alkuperäinen teksti – https://www.empower.fi/aineistot/uutiset/anturiteknologia-ulottuu-tyoergonomiaan.html