Logistiikkatyö näkyy konkreettisimmillaan tuotteiden ja tavaroiden varastointina ja kuljetuksena paikasta toiseen monesti kellon ympäri ja vuoden jokaisena päivänä. Varastotyöntekijän näkökulmasta katsottuna logistiikkatyö sisältää tyypillisesti toistuvaa tuotteiden ja tavaroiden keräämistä, nostamista ja siirtämistä joko kävelemällä tai trukin avulla aamu-, ilta- ja yövuoroissa. Alana logistiikka on suuri ja kasvava. Vuonna 2015 kuljetus- ja varastointipalvelusektori työllisti EU:ssa noin 11.2 miljoonaa henkilöä, joista 25 % työskenteli rahdin käsittelyssä ja varastoinnissa. EU:n sisällä rahtia kulki vuonna 2015 yhteensä noin 3 516 miljardin tonnikilometrin matkan. Rahdin kuljetusmäärät ja -kilometrit ovat lisääntyneet kahdenkymmenen vuoden aikana keskimäärin noin 1,1 % vuodessa. (Euroopan Unioni, 2017)
Logistiikkatyön kaltaisesta työstä suoriutuminen asettaa vaatimuksia erityisesti työntekijän fyysiselle toimintakyvylle, jonka tulisi olla työkyvyn kannalta riittävällä tasolla työn suorittamisen lisäksi myös siitä palautumiseen. Työntekijän fyysinen kuormittuminen ja palautuminen ovat riippuvaisia myös työympäristöön liittyvistä tekijöistä kuten käsiteltävien tuotteiden ja tavaroiden ominaisuuksista (koko, paino ja muoto), tuotteiden sijoittelusta (esimerkiksi hyllykorkeudet), työympäristön lämpötilasta, työ- ja kulkuvälineistä (esimerkiksi trukki) sekä työn suunnittelusta (esimerkiksi työn tauotus sekä työvuorojen ja työtehtävien kierron rytmittäminen). Työkyvyn kannalta kuormittumista ja palautumista tulisi tapahtua sopivassa suhteessa työpäivän aikana ja sen jälkeen, mihin sekä työntekijä että työnantaja voivat toiminnallaan tietyissä määrin vaikuttaa. Haasteeksi muodostuu usein työn tuottavuuden sekä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn sovittaminen yhteen siten, että kumpikaan ei kärsisi.
FYYSINEN KUORMITTUMINEN TYÖSSÄ ON RIIPPUVAISTA SEKÄ YMPÄRISTÖ- ETTÄ YKSILÖTEKIJÖISTÄ
Riippumatta siitä kehitetäänkö työn suunnittelua, työympäristöä tai työntekijöiden fyysistä toimintakykyä, tarvitaan työn fyysisestä kuormittavuudesta mitattavaa tietoa. Mittareita työn fyysisen kuormittavuuden arvioimiseksi löytyy nykyään useita ja perinteisesti alalla on hyödynnetty videohavainnointia ja kyselylomakkeita. Kyselylomakkeet tuovat arvokasta dataa työn fyysisen kuormittavuuden kokemisesta ja videohavainnoinnin avulla saadaan karkeaa dataa esimerkiksi työasennoista ja toistoliikkeistä. Puettavan teknologian kehitys on avannut näiden rinnalle mahdollisuuksia myös objektiivisemman datan keräämiseen ja sen käytön on ennustettu lisääntyvän myös teollisuuden alalla (Girardin, Roussel & Clerc, 2015). Logistiikkatyön fyysisen kuormittavuuden arvioinnissa on esimerkiksi jo hyödynnetty puettavaa teknologiaa energiankulutuksen ja palautumisen arviointiin (Luomajoki & Porkka, 2008).
FYYSISEN KUORMITUKSEN MITTAAMISTA TODELLISISSA OLOSUHTEISSA
Myontec tarjoaa mahdollisuuden mitata työn fyysistä kuormittavuutta lihasaktiivisuuden näkökulmasta. Älyvaatteisiin upotetut EMG-sensorit ja kiihtyvyysanturit pystyvät mittaamaan langattomasti eri lihasryhmien aktiivisuutta sekä raajojen ja ylävartalon asentoa normaaleissa työolosuhteissa tavallisen työpäivän aikana. Keräämällä dataa lihasten aktiivisuudesta ja kehon asennoista saadaan tietoa työtehtävien lihasaktiivisuuden jakautumisesta, lihasryhmien palautumisjaksoista sekä työtehtävien toispuoleisuudesta. Myontecin älyvaatteet eivät sulje pois muiden mittareiden tai videohavainnoinnin käyttöä ja monipuolistavat työn fyysisen kuormittavuuden arviointia. Useasta eri kanavasta kerättyä dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi työvälineiden valinnassa, työympäristön muokkaamisessa, työn suunnittelussa tai työntekijöiden perehdytyksessä.
Työnteko on liikunnan tapaan parhaimmillaan terveyttä edistävää (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2016), mutta molemmat omaavat myös terveydelliset haasteensa. Siinä missä fyysinen inaktiivisuus ja istumisen määrä voivat olla toimistotyöläisen terveydelle haitallista, voi vastaavasti liiallinen fyysinen kuormitus ja vähäinen palautuminen olla tehdas- tai varastotyöläisen terveydelle samalla tavalla haitallista (Coenen ym., 2018). Mustavalkoinen istumisen ja raskaiden etukumarien nostojen demonisointi eivät välttämättä ole työkykyä ja terveyttä edistäviä ratkaisuja pitkällä tähtäimellä. Niin logistiikkatyöntekijöiden kuin muidenkin ruumiillista työtä tekevien työkyvyn kannalta huomio tulisi kiinnittää monipuoliseen kuormittumiseen ja riittävään palautumiseen, joiden arvioinnissa puettava teknologia voi parhaimmillaan auttaa.
Kirjoittaja: Julius Luomajoki, Data scientist, Fysioterapeutti OMT
LÄHTEET:
Euroopan unioni. 2017. EU Transport in figures – Statistical pocketbook. https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/pocketbook2017.pdf
Girardin G, Roussel B & Clerc S. 2015. Wearable electronics – Sensors for wearable electronics & mobile healthcare. Yole Développement Market & Technology Report, https://www.i-micronews.com/images/Flyers/MEMS/Yole_Sensors_for_Wearable_Electronics_and_Mobile_Healthcare_June_2015_Report_web.pdf
Luomajoki J. & Porkka K. 2008. Miten logistiikkatyö kuormittaa fyysisesti? Fysioterapia-lehti, 8, s. 43-45.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2016. Hyvinvointi- ja terveyserot – Työllisyys. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/tyollisyys
Coenen P, Huysmans MA, Holtermann A, Krause N, van Mechelen W, Straker LM & van der Beek AJ. 2018. Do highly physically active workers die early? A systematic review with meta-analysis of data from 193 696 participants. British Journal of Sports Medicine [Epub ahead of print].